Dying

Haha pitkästä aikaa

Jaoin ajatuksia viimeks yli vuos sitte, aika outoo. tuntuu et ois ollu vast pari kk

Tän vuoden aikana oon ehdottomasti kasvanut ihmisenä ja muuttunut monella tapaa. Olen nyt 8. luokalla, viimeks kun kirjoitin olin 7. luokalla. 7.luokka ei ollut ihanteellisin vuosi elämästäni.. :D Yritin koko vuoden ajan päästä suosittujen porukkaan.. en ollut tyytyväinen kaverimäärääni. Yritin sovittautua joukkoon. Etäännyin ystävistä, koska pelkäsin jokaista sanomaani sanaa. Sitä, että ne satuttaisivat ystäviäni. Pieninkin sana oli tarkkaan harkittu, pelkäsin puhua vapaasti. Piilotin luonnettani. Minulla ei ole samanlainen luonne kun muilla. Huumori on erilainen, vaikkakin samanlainen. 

Loukkaannun monien vitseistä, ja en yleensä ymmärrä huumorin päälle. Paitsi omani. Ja läheisten ystävien. Läheisistä ystävistä puheenollen, olen tuntenut näin jo pitkään.

Tunnen vieläkin, että menettäisin heidät päivä päivältä yhä enemmän. Etäännyn. En näe muuta kuin koulussa. Juttelen hyvin vähän vapaa-ajalla. En osaa enää avautua kunnolla. Olen taas se sisäänpäin suuntautunut ihminen mikä olin vuosia sitten, jonka takia jouduin terapiaan yms.

En halua menettää ystäviäni. En osaa tutustua uusiin ystäviin. Minulla on paljon ennakkoluuloja uusista ihmisistä.

äh

Mun päässä pyörii paljon. En pysty keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, joten taidan vaan kirjoittaa mitä päähän sattuu.

Inspiraation puute iski. Hm. Kirjottelen joskus toiste.. Mielessä on jo yksi kirjoittamisen aihe, joka on painanu mieltä periaatteessa 4 vuotta jo.