TAAS TÄÄ HELVETTI ALKAA. JUST KU LUULIN PÄÄSSEENI TÄSTÄ EROON.
Luulin että se jäi 1-4. luokan asiaksi. Siitä oli kaksi vuotta taukoa, mutta taas se on alkanut. Kiusaaminen nimittäin. Haukkumista lähinnä, mutta koulun jälkeen kävelin pyörän luo ja näin kävi kahden pojan keskustelu:
"Onks toi se Laura?"
"On se"
"Saat viis euroo jos osut siihe täysii"
Sitten se poika potkas sen jalkapallon niin kovaa kun pystyi suoraan mun mahaan. Perään kuului vahingoniloinen nauru, ja ne "oooooooooo!"-huudot.
Kun kävelin siitä tilanteesta pois pyörän kanssa, sain outoja katseita. Sellaisia "mitä toi ny taas on tehny"-tyylisiä. ANTEEKS JOS MÄ OON ERILAINEN.
Musta tuntuu että ilman paria ihanaa ihmistä oisin jo jollain autotiellä istumassa ja itkemässä ja odottamassa, että joku auto ajaa päälle. Mä en jaksa käydä tätä kaikkee taas läpi. Kiusaaminen jätti mulle kamalat traumat sillon, ja niin se varmaan nytkin.. Mitä mä oon tehny ihmisille... haluisin tietää vaan sen. En muuta.
Miks kaikki ihanat tyypit asuu niin vitun kaukana
Yhden luo on 3 tunnin ajomatka ja nään tän tyypin kesällä. Onneks kesä on kohta. En kestä enää tätä paikkaa.
Yksi asuu lähempänä, muttei ehitä koskaan nähä.
Nyt meen itkemään. Yritän saada unta. Juttelen kaverille. Okei, valitan.
Itkettää
masentaa
ahdistaa
mitä vielä..
Ja vittu jos toi yks saa tietää mun tubekanavan nimen.. Se menee levittelee sitä vittu kaikille. Mä tiiän sen. Se on sellane. Ehkä pitäs vaa kertoo se sille. Ja yrittää kestää ne haukut, koska 'what doesn't kill you makes you stronger' - right?
En tiiä enää.
En osaa ajatella järkevästi.
Haluisin vaa että joku löytää tän blogin
ja sanois jotain
:)
mutta ei.